Ratkaisu kaljuuntumiseen vihdoinkin löytynyt?

Toivoa ei kannata vielä menettää vaikka päälaki olisikin kaljuuntumassa, sillä tutkijat ovat hyvää vauhtia kehittämässä keinoja, joilla hiukset voisi saada uudelleen kasvamaan. Hiusten hupeneminen johtuu yleensä sukupuolesta, vanhemmilta saaduista geeneistä ja iän tuomista muutoksista. Hiustenlähdön alkamisaika ja tahti ovat perittyjä ominaisuuksia ja sopivien geenien lisäksi miesten tukanlähtöön riittää, että suonissa virtaa normaali määrä testosteronia, mutta lohduttavaa on, ettei asian kanssa tarvitse kamppailla yksin, sillä lähes kaikilla miehillä on sama ongelma.

Ratkaisu kaljuuntumiseen vihdoinkin löytynyt?

Naisetkaan eivät ole turvassa, sillä vaihdevuosien jälkeen estrogeenin tuotannon hiipuminen aiheuttaa heillekin hiustenlähtöä. Hius kasvaa hiusnytystä, eli kasvusolukosta, joka sijaitsee pussimaisen hiustuven eli follikkelin pohjalla. Ihmisen kaikki follikkelit syntyvät sikiössä kolmannen ja neljännen raskauskuukauden aikana ja vastasyntyneillä on 100 000 hiusta tuottavaa follikkelia, joiden tiheys harvenee, kun pään ihon pinta kasvaa. Jokaisella hiuksella on yksilöllinen kasvu- ja lepo-ohjelmalla ja kasvaa omaa tahtiaan viereisistä hiuksista piittaamatta. Kasvuvaihe kestää 2 – 6 vuotta, jonka jälkeen toiminta alkaa hiipua. Hius siirtyy yhdestä kolmeen kuukauteen kestävään lepovaiheeseen, jonka päätyttyä hius irtoaa ja nysty valmistautuu uuteen kasvuun. Normaalisti kasvuvaiheessa on 75 – 90 hiuksista ja ne kasvat lähes puoli milliä päivässä, eli noin 1,5 senttiä kuukaudessa. Kaljuuntumisen partaalla jo kolmannes hiuksista huilii ja aktiivisten karvatuppien määrä vähenee vääjäämättä. Kolmasosa niistä menetetään eläkeikään mennessä. Geenitutkimus tähtää kuitenkin lääkkeisiin, joilla hiuksia saataisiin uudelleen kasvamaan. Helsingin yliopiston biotekniikan professori Irma Thesleff päättelee, että kun tutkijat oppii tuntemaan hiustenkasvua kontrolloivat geenit, lääketehtaat voivat kehittää niihin vaikuttavia aineita. Hiusten kasvua rytmittäviä geeniperheitä ovat muun muassa WNT, BMP, FGF ja Sonic hedgehog mutta joukon marssijärjestys ja komentosuhteet ovat vielä epäselvät.  Elaine Fuchs ja hänen työryhmänsä Chicagon yliopistossa pääsi geeniperheistä jäljille tutkittuaan beetakateniini-nimistä proteiinia, joka toiseen proteiiniin sitoutuessa usuttaa hiusta uuteen kasvuun. Vapaana ollessa se kuitenkin tuhoutuu vikkelään. Fuchsin käytti muuntogeeneistä hiirtä, jonka ihosolujen beetakateniini ei hajoa ja jonka solut tämän takia ottavat innokkaasti vastaan WNT-geenien lähettämiä kasvusignaaleja. Aikuisille hiirille kasvoi yllättäen paksu turkki ja uusia karvoja. Työ julkaistiin Cell-lehdessä 1998 ja oli ensimmäinen toivonkipinä siitä, että uusia follikkeleita voisi synnyttää ja lepääviä hiuksia voisi herättää eloon ja siten kaljuuntumiselle saattaisi jonain päivänä olla  ratkaisu.

 

Vaikka WNT-sampoo kuullostaisikin houkuttelevalta, ei ratkaisu ole aivan niin yksinkertainen. Tutkimuksen geenihiiret saivat vanhetessaan ihokasvaimia, jotka muistuttavat ihmisen päänahan kasvaimia. WNT ja beetakateniini on myös yhdistetty paksusuoli-, maksa-, rinta- ja munuaissarjansyöpiin. Tutkimus osoitti, että kaljuuntumisen hoito vaatii täsmäaseita ja lisää tietoa WNT-signaalien rinnalla vaikuttavista muista kasvun sääntelijöistä. Sonic hedgehog -signaalimolekyyli on niistä yksi, joka osallistuu alkion kehityksessä lähes kaikkien elinten erilaistumiseen.  Cornellin yliopiston Ronald G. Crystal kertoi vuonna 1999 tutkimuksestaan, jossa lisäannos Sonic-proteiinia hiiren iholla sai lepäävät karvat rivakkaan kasvuun parin viikon ajan. Hyvästä tuloksista huolimatta liika-annos aiheuttaa kuitenkin tuttuja sivuvaikutuksia – ihon tyvisolusyöpää.

Erasmus-yliopiston tutkimuksessa kokeiltiin kuitenkin erilaista lähestymistapaa, jossa selvitetään, miten uudella menetelmällä voidaan perua ikääntymisen merkkejä hiirillä ja saada niiden karvat uuteen loistoon. Uusi menetelmä on niin kutsuttu peptidimenetelmä, joka polkaisee käyntiin solujen luonnollisen kuolemisprosessin ja tapaa vanhat nukkuvat solut, mutta jättää toimivat solut rauhaan. Hoidossa estetään kahden proteiinin, FOX04:n ja p53:n välinen viestintä, joka vaikuttaa solujen ikääntymiseen. Kun proteiinit eivät kykene viestimään keskenään, ne kuolevat. Ikääntyvillä hiirillä huomattiin huikeita vaikutuksia nopeasti. Niiden karva alkoi jälleen kasvaa, munuaiset alkoivat toimia paremmin ja he pystyivät pian juoksemaan kaksi kertaa pidemmälle kuin aikaisemmin. Vuoden hoidon jälkeen hiirissä ei ollut edelleenkään ikääntymisen merkkejä. Tutkijat toivovat, että tulosten perusteella voidaan löytää uusia hoitomuotoja ihmisten ikääntymiseen liittyviin sairauksiin ja hiusten lähtöön.